Olet ihan liian hieno, laita sneakerit jalkaan, miksei kaupungilla voi olla verkkareissa, huppari on riittävän siisti töihin, ei enää eletä 1900-luvun alkupuoliskoa! Kaikki nämä väittämät kääntyvät itseään vastaan siinä kohtaa, kun ihminen haluaakin pukeutua hienommin. ”Yksilön valinnanvapaus ei toimi pelkästään rentojen vaatteiden suuntaan, vaan myös päinvastoin!” Kuusela kertoo. Sitä paitsi kuka sanoo, etteivät puvut voisi olla rentoja? Etteivätkö nahkakengät voisi olla mukavia? Ettei paita voisi olla täydellinen kerros suomalaiseen syksyyn? Etteivätkö ihmiset arvostaisi omaan pukeutumiseen satsaamista?
Tänään perehdytään filosofiaamme pukujen käyttämisestä arjessa ja meidän lempimateriaaleistamme arkipukuihin. ”Ihminen saa meidän arvojemme mukaan pukeutua juuri niin kuin haluaa, ja jokainen puku on arkipuku, jos vain niin päättää!” Toimitusjohtaja Veijonen ilmoittaa vastuuvapauslausekkeen firman pelkkää lovea -arvojen mukaisesti.
Meillä, jotka töissämme käytämme pukuja arjessa, on pukukaapin kierto tärkeää, jotta sama puku saa käyttöjen välissä lepoa. ”Varsinkin villaiset puvut palautuvat ja tuulettuvat parhaiten lepäämällä väljästi useampia päiviä!” Kuusela yksinkertaistaa oman ainoan villapukunsa leposykliä. Koska esimerkiksi tuo vanhus on rennommasta päästä pukeutujissa, ovat hänen kaikki pukunsa arkipukuja; tuon Armanin flanellipuvun lisäksi hänen kaapistaan löytyy lähinnä puuvillaisia pukuja. ”Olen aina rakastanut kuusi-seitsenkymmentälukua, niin musiikillisesti kuin tyylillisestikin!” Kuusela kertoo innostuksestaan puuvilla- ja erityisesti vakosamettipukuihin. Tuon syvennyskankaan historia on nimenomaan työnteossa, jopa entisaikojen Egyptissä. ”Ei tiedä, jos alienit ovat rakentaneet pyramiditkin vakosamettipuvuissa!” Alfons nuorena ihmisenä käyttää kuulemiaan TikTokin salaliittoteorioita.
No, isommin arkeen vakosamettipuvut nousivat Manchesterissa 1700-luvun loppupuoliskolla työtä tekevän kankaana. Tällöin kangas oli erittäin paksu, railo erittäin syvä ja näin ollen materiaali myös todella kestävä. ”Köyhän miehen sametti!” Kuusela kertoo Britanniassa tuolloin käytetystä termistä. 1900-luvulle tultaessa railot kapenivat, madaltuivat ja lopulta myös amerikkalaiset ja italialaiset tekivät kankaista pukuihin ja housuihin paremmin sopivia kuin jykevät ja jäykät britit. ”Sieltä Yhdysvaltojen klassisen miestenmuodin mekasta, Ivy League -yliopistoista, vakosamettivaatteiden suosio levisi populaarikulttuurin ja vaihto-opiskelijoiden mukana isommin Eurooppaan.” Kuusela kertoo 1900-luvun puolenvälin ja lopun vakosametin kuulumisia. ”Sellainen yhtye kuin Beatles pukeutui erittäin usein vakosamettiin!” Kuusela jakaa tietouttaan. Historia muokkasi siis kankaan aina työväenluokan egyptiläisten ja Manchesterin kaivosmiesten kautta suosituksi, lopulta jopa liverpoolilaisten taide- ja puheammattilaisten arkikäyttöön. ”Eli juuri minulle arkeen!” espoolainen Kuusela kertoo.
Tilamme on rajattu, joten siirrytään vielä siihen toiseen arkipuvuissamme suosimaamme kankaaseen: flanelliin. Sen moderni historia on varsin selkeä, sillä suosio perustui ennen siihen, että talojen lämmitys oli varsin huono talvella, joten kaivattiin hengittäviä ja lämpimiä vaatteita, joita pystyi käyttämään sisällä ja ulkona. ”Nykypäivänä flanellin käyttö talvella on perusteltua ulkona flaneeratessa ja myös sen kankaan RENTOUDEN TAKIA!” Veijonen huutaa, sillä hän haluaa väittää, että hiukan pörröiseksi jätetty kangas on rennompi kuin hieno kampavilla.
Flanellia voidaan näinä päivinä valmistaa kaikista kuiduista, mutta yleisin käytetty kuitumateriaali on lampaanvilla. ”Tuosta saa lämmöneristävyysominaisuudet täydelliseksi, joita voidaan sitten pelata tekemällä kankaasta joko ohuempaa tai paksumpaa”, Kuusela kertoo. Flanellien etu lämmöneristävyyden tueksi jätetty ”pörröisyys” on myös sen isoin haitta arjessa. ”Kangas vaatii melko paljon lepoa, muuten kainalot sekä haarat ovat melko varmasti vaarassa kulua puhki”, Kuusela kertoo omista kokemuksistaan niin korjausompelun kuin isojen reisienkin puolelta.
Flanellipuvuissa ei ole mitään vikaa, kunhan pidät huolen, että puku on kaapissa väljästi, jotta kosteus ehtii väistyä käyttöjen välissä. Vielä tärkeämpää on se, että puku on sopivan kokoinen. ”Meillä isoreitisillä joskus on fiksumpi jopa pienempi reisitila kuin isompi, sillä irtokangas haarovälissä kosteutuu hiestä ja lämpenee kävellessä, jolloin ylimääräinen kangas hinkkaa itsensä itseään vasten hajalle”, Kuusela kertoo omakohtaisesta kokemuksesta. Flanellipukua ostettaessa ammattitaitoisesta myyjästä onkin erittäin paljon apua! ”Aina on erittäin paljon apua, mutta toki tässä vältytään siltä, ettei heti tarvitse olla paikkaamassa!” Kuusela kertoo neuvoen varaamaan ajan, jos arkipuvun hankinta kiinnostaa, täältä!
Mutta oikeasti jokainen puku voi olla arkipuku, ja teille, jotka vihaatte pukuja, on näissä kahdessa puvussa etunsa. ”Vakosametti- ja flanellipukuja voi yhdistellä joko keskenään tai toisiin vaatteisiin, eli kyseessä on kirjaimellisesti kaksi yhden hinnalla -tilanne!” Veijonen myy ideansa.
Arkipukuja arjessa käyttäen,
Kaartinen & Kuusela