Minusta ja meistä tuntuu, joka vuosi tärkeämmältä ja tärkeämmältä tehdä aidosti töitä tunteella ja arvoilla. Kysymys ”Mitä kuuluu?” on tärkeämpi kuin koskaan, mutta ajoittain siihen vastaaminen on liian vaikeaa. ”Onkin herännyt paljon harmitusta siitä, että miksi emme osaa kertoa aidosti tunteistamme?” Kuusela kertaa. Tämä vaikeus puhua tuntuu korostuneen erityisesti meidän pojilla, miehillä, veljillä ja isillä. ”Puhutaan tietenkin omista kokemuksista, mutta tämä tuntuu korostuneen muuallakin, kuin meidän Arkadiankatumme kuplassa” Veijonen kertoo. 
Vaikkei kaikkien tarvitse osata kaikkea, on suullinen viestintä kylmässä ja yksinäisyyteen taipuvassa maassa erittäin tärkeää. Mutta myös jäyhiltä puhumattomilta miehiltä olemme oppineet paljon. ”Meidän firmamme muun muassa sen, etteivät vastoinkäymiset väsytä vaan kehittävät, varsinkin kun ne puhutaan auki!” Veijonen lainaa kotonaan höllyvää Kaartista jatkuvan kehityksen periaatteen tärkeydestä. Niistä hemmoista puheen ollen, kiitos teille kaikille, jotka olette pitäneet ”pojasta polvi paranee”-sanonnan elossa. ”Kiitos erityisesti niille iseille, jotka olette katkaisseet puhumattomuuden kierteen, näyttäneet miesten olevan herkkiä, sekä rakkauden ja kehumisen sanallistamiseen kykeneviä ihmisiä” Kuusela kertoo, Veijosen yllättyessä vanhemman kansalaisen puhekyvyistä. Kiitos siis meidän kaikkien iseille, faijoille, isähahmoille, me rakastamme teitä ja arvostamme teitä.
Ollaankin edelleen iloisia ja ylpeitä meidän yhteisöstämme, joilta on mahtava kysyä; mitä kuuluu? Yhdessä me voimme oppia puhumaan paremmin ja pitämään toisistamme paremmin huolta. Yhdessä me voimme olla herkkiä, sekä haavoittuvaisia. Yhdessä me voimme sanoa ihmisille miksi me rakastamme ja arvostamme heitä. 
”Sunnuntaille siis mitä parahinta isäinpäivää kaikille puhuville ja jäyhille iseille, olette tärkeämpiä kuin tiedättekään!” Kuusela lopettaa.
Ihanaa isäinpäivää ja pelkkää lovea kaikille,
Kaartinen & Kuusela
Ihanaa isäinpäivää!