Ollaan Kaartinen & Kuuselassa kyselty usein aiheiden perään ja yksi aihe on näinä parina vuotena noussut yli muiden; Kaartinen ruikuttaa -nurkkaus! ”Siis ei oikeasti ole, mutta nyt taitaa olla paras vaan Kaartisen päästää osa päätä sauhuttavista asioista ulos!” Kuusela tyynnyttelee kierroksilla käyvää Kaartista. ”Täst pitäis tehä ehkä viikottainen purkaustapa…” Puusti huokaa takahuoneen piilostaan.
No mistä se Kaartinen on sitten viime aikoina ruikuttanut eniten? ”No tossa viime viikol, kun en nukkunut, niin mietin paljon sitä, et miksi vaatteet maksaa niin paljon?” Kaartinen aloittaa huolestuttavalla lauseella.
No mistä se Kaartinen on sitten viime aikoina ruikuttanut eniten? ”No tossa viime viikol, kun en nukkunut, niin mietin paljon sitä, et miksi vaatteet maksaa niin paljon?” Kaartinen aloittaa huolestuttavalla lauseella.
Vaatteen hintahan on helppo kirjoittaa auki; suunnittelu (leikkaukset, materiaali, tyyli, värivalinnat jne.), materiaalit (kankaat, napit, langat, tukikankaat jne.), vaatteen valmistus (leikkaaminen, ompelu, prässäys, jne.), vaatteen logistiikka (kuljetus paikasta toiseen), myyminen/mainostaminen (liiketila, mainonta, palkat, markkinointi jne.).
”Kun ostan vaatteen itelleni, mietin aina et onko se wörttiä!” keski-ikäistynyt Kaartinen puhahtaa. Huikeaksi vaatturiksi itseään referoiva toimitusjohtaja haluaakin, että hintajakauma painottuu niin, että eniten maksaa materiaali ja vaatteen valmistus. ”Perinteisesti oon ajatellut et jos jokin brändi laittaa miljoonia ja miljoonia markkinointiin, on laatu heikompaa, kun vastaavan hintaluokan vähemmän mainontaan käyttävillä vaatteilla” Kaartinen päsmäröi. ”Ikävä kyllä Loro Pianalla tuntuu käyvän toteen tällä hetkellä, jos vertaa esimerkiksi saman hintatason Stefano Ricciin…” Veijonen osallistuu varovasti puhisemiseen nurkan takaa.
”Kalliit brändit ei oo ollu murheen aihe, koska niissä maksetaan ihanasti myös tietystä eksklusiivisuudesta!” Kaartinen hymyilee, Kuuselan pyöritellessä päätä. Eniten Kaartisen raivoa ovatkin joutuneet vastaanottamaan ne tuotteet, joissa tunnutaan riistävän sekä työntekijöitä että asiakkaita. Huonoissa oloissa työskentely tai minimipalkalla työskentely herättääkin tulisia tunteita firman jokaisessa jäsenessä. ”Ihmiset tehtaissa joutuvat tekemään töitä melusaasteessa, pölysaasteessa, usein huonossa työilmapiirissä eikä meitä ompelijoita ole ehkä tunnettu hyvästä ergonomiastakaan” Puusti harmittelee palkan ja uhrausten harvoin kohtaavan sopivasti.
Ihmisten riistäminen ei ”yllättäen” näykkään parempana laatuna. ”Halvalla ei vaan saa hyvää...” Kaartinen puolestaan harmittelee. ”No mitään käsityölaatua ei sillä ainakaan saa!” Kuusela puhaltelee touhutonnien valheelliselle markkinoinnille. ”Muistakaa et käsintehdyt napinlävet ei tarkota, et puvussa olis vielä konkreettista käsityötä nimeksikään!” käsityömegapro Veijonen lisää.
Tästä päästänkin Kaartisen raivon ytimeen; Valheilla tehdään vaatteista laadukkaampia kuin ne ovat, ihmisiä hämätään aivan liikaa. ”Jokaisessa hintaluokassa on hyviä hinta-laatusuhteen omaavia tuotteita, mutta laatupesun ja viherpesun jäljiltä kuluttajilla tuntuu olevan mahdoton tehtävä etsiessään parhaita valintoja” Kaartinen puhkuu. "Kaartiselta saa kuulemma kuulla esimerkkejä jos kysyy siltä suoraan...!" Kuusela lupailee raivokkaimman johtajan puolesta.
Ps. Täs Kaartisen vinkkejä loistaviin hintalaatusuhteisiin;
-käytetyt vaatteet
-Lidlin valmis hummus
-hyvät korjauspalvelut
-julkiset uimahallit
Pps. Jos jonkun vaatemerkin hinta-laatusuhde mietityttää, vastaamalla tähän sähköpostiin saat vastauksen Kaartiselta; Onko wörttiä!
Ruikuttavin terveisin,
Olli Kaartinen, Kaartinen & Kuuselan poppoo
Olli Kaartinen, Kaartinen & Kuuselan poppoo