Ollaan viimeisen tasan vuoden sisään myyty enemmän kashmiria kuin kolmeen aiempaan vuoteen yhteensä! ”Se kertoo meille hyvää, sillä tiedätte selkeästi, mitä ne oikeat pehmeät arvot ovat!” Kaartinen toteaa, Kuuselan heiluttaessa perinteisesti päätänsä puolelta toiselle. Toisaalta se voisi myös kertoa myös siitä, että uutena ostetun kashmirin hinta on noussut tavallisen tölikäntallaajan ulottumattomiin.
Tämä ei ole kampanjakirje eikä taaskaan sisällä tarjouksia! ”Huh!” Veijonen huokaa helpotuksesta. Tämän kirjeen on tarkoitus kertoa mistä muodostuu kashmirtuotteiden hinta. ”Mahtavaa! Vihdoin voin ymmärtää mistä maksan!” Kaartinen hurraa kashmirpäiväpeittonsa alta.
Johtajan lempivuohethan ovat kotoisin Aasian vuoristosta, ovathan he nimensäkin saaneet Kashmiralueesta. ”Eivätkä ne vieläkään sieltä oikein ole Eurooppaan kulkeutuneet…ja kirjoitetaan muuten Kašmirvuohi…” eläinrakastaja Kuusela vahvistaa, tutkittuaan eläinten tämän hetkistä sijaintia. Suurin osa kankaisiin ja lankoihin käytetystä vuohien villasta tuleekin Mongoliasta ja Kiinasta. ”Firenzessä on tutuilla pari vuohta myös!” Kaartinen huutaa pätemispäissään.
Kaikki tämä todentaa meille, että usein kyseessä ei ole lähituotantoa. ”Sodat jotka riivaavat tälläkin hetkellä maapalloa nostavat inflaation lisäksi kuljetuskustannukset kalliimmaksi, kuin koskaan 2000-luvulla!” toteaa Veijonen, tuo taloustieteilijä vaatturikoulun armosta. Eli jo materiaalin kuljetuttaminen Eurooppaan kudottavaksi on kalliimpaa ”kuin koskaan”; puhumattakaan sähkön ja muiden resurssien hinnannousuista.
Mutta Lidl:hän myi kashmirpaitoja ennen joulua 40€:lla! ”Kyllä, kuten kaikessa, laadulla on väliä ja villoista kuten kashmirista puhuttaessa kuidun pituudella todellakin ON VÄLIÄ!” Kuusela huutaa. Yleensä edullinen kashmirpaita on lyhytkuituinen, lyhytikäinen ja joskus myös resiinillä pehmennetty ihmisten huijaamiseksi. ”Jos pitäisi veikata, sanoisin että noissa Lidlin neuleissa on käytetty niin sanottua vuohen suojakarvaa ja silloin on siinä ja siinä saisiko sitä sanoa oikeasti edes kashmiriksi!” Veijonen paaluttaa. Poika on oikeassa sillä yli 19 micronin leveydellä olevaa kuitua ei saisi kutsua myöskään kashmiriksi. Materiaalin viimeaikaisen kysynnän noustessa onkin jostain kuin ihmeen kaupalla ilmestynyt enemmän kashmiria kuin koskaan. ”Emme nyt syytä ketään, mutta jos joku vaikuttaa liian halvalta, on siihen yleensä syynsä…” Kaartinen syyttää syyttämättä.
Hyvässä kashmirissa on ongelmansa: esimerkiksi kovin moni ei osaa käsitellä alhaisten microneiden omaavia kuituja. ”Mutta ne jotka osaa, tuntuvat kilpailevan tälläkin hetkellä siitä, kuka tekee kalleimman neuleen!” Kaartinen hihkuu iloisena Kuuselan…no tiedätte kyllä mitä. Merkit kuten Zegna ja Loro Piana ovat tuoneet markkinoille entistä kalliimpia neuleita vuosi vuodelta. ”Jopa musta tuntuu hölmöltä, et joka syksy tuntuu tulevan uus tarina, jonka perusteella voidaan hinnoitella aina neule tonnin kalliimmalla…” Kaartinen kaikkien yllätykseksi kyseenalaistaa jättibrändien arvoja
Todella tiivistetysti maksat siis raaka-aineesta, kuljetuksista, hienon raaka-aineen käsittelyn osaamisesta sekä brändäämisestä. ”Tämä aihe on minulle melko tärkeä, joten jos herää kysymyksiä etiikasta tai brändäyksestä; jättäkää postaukseen kysymys, niin voin ehkä vastata” Kaartinen toteaa tyynesti, Kuuselan pitäessä pään sivulta toiselle jatkuvan liikkeen käynnissä.
Kashmirsanastoa;
-Babycashmere, kerätään kerran alle vuoden ikäiseltä vuohelta suojavillan alta, yhdestä vuohesta saadaan noin 40g
-MICRON käytetään kertomaan yhden kuidun halkaisija (hienous)
-GG/Gauge; neuletiheys/silmukoiden määrä, mitä enemmän gaugeja sen ohuempi neule
-Ply; langassa käytetty säikeiden määrä, esim 2-ply -lanka on valmistettu kiertämällä kaksi säiettä yhdeksi langaksi
-Mongolia; ITSENÄINEN VALTIO KESKI-AASIASSA
Pehmein kashmirterveisin,
Kaartinen & Kuusela
Kashmir kuuluu kaikille!