Yrityksemme yksi peruspilareista perustettaessa oli ostaa itselle niitä vaatteita, joihin ei ollut uutena varaa. ”Kaartisen prinsiipit!” Kuusela huomauttaa. Tuohon periaatteeseen oli sitten helppo ohjata myös tulevan toimitusjohtaja Veijosen ajattelutapa. ”Ostin käytettyjä Watanabea ja CDGä ennen näitä kahta.” Veijonen pätee omasta historiastaan. No, on kuitenkin syytä aika ajoin muistuttaa: miksi asiat maksavat ja mikä on etu siinä, että vaatteemme ovat käytettyjä. ”Ekologista ajattelua ei nyt tällä kertaa tarvitse erikseen mainita!” Autonomistaja Kuusela muistaa kompensoida.
Tonnin päivät -ajatus vastustaakin humoristisesti ajattelua, jossa 7 kertaa vuodessa järjestettävät alennusmyynnit ovat kaikki kaikessa ja tavaroita voi muuten hinnoitella väärin. ”Tossa on vahvan liioittelun makua, mutta me teemme todella paljon töitä, jotta löydetään vintage- ja second hand -vaatteita riittävän halvalla myyntiin teille!” Veijonen paljastaa kulissien taakse. Vaatteet ovatkin kallistuneet tolkuttoman paljon ja kilpailu on kiristynyt tukuistakin ostavilla yrityksillä. ”Shoutout Vallilan kovimman kaupan pitäjille; Jake ja Ipi on pysyny edullisena ja Punavuoressa Swäger samoin!” Veijonen nuorena toimitusjohtajana ylistää oman ikäluokan kollegoitaan.
Me ostamme edelleen vaatteemme niin, että jokainen vaate käydään läpi ennen ja jälkeen ostamisen. ”Se tarkoittaa sitä, että hinnat on pakko olla 10–20 % uuden hinnasta ja joissain pienemmän kateprosentin merkkituotteissa mahdollisesti enemmän!” Veijonen jatkaa johtamista. Nuo kalliimmat tuotteet tarkoittavat myös isosti laadullisesti parempia tai halutumpia tuotteita. ”Loro Pianan tuoreet Summer Walkit kävelee yleensä ensimmäisen kymmenen minuutin aikana ovesta ulos!” Veijonen ilmoittaa. Tuon kaltaisten tuotteiden myyntiin saaminen vie myös todella paljon työtunteja, eikä tuollaisten aitouden ja kunnon tarkistaminen sekä huoltaminen ole aivan liukuhihnatyötä. Tämän takia tarvitsemme huomattavan paljon työntekijöitä myös osto- ja huolintapuolelle. ”Ei toki lasketa tuohon tarvittavia lisätyöntekijöitä huonoksi, vaan positiiviseksi puoleksi, vaikka voitto pienenisi.” Veijonen on laskenut kateprosentit suotuisiksi kaikille.
Meidän 11 työntekijää ei olekaan tuon ostamistaktiikan ainut hyvä puoli. ”Ehkä parasta on juuri se, että voidaan satsata aikaa juuri niiden merkkivaatteiden ostoon, mihin Kaartisella ei ole edelleenkään uutena varaa!” Kuusela kertoo pysymisestä juurilla. Jos kaikki vaatteet tuntuvat maksavan tällä hetkellä uutena yli tonnin, olemme onnistuneet hankkimaan meillä myytäviä tuotteita riittävän edullisesti, jottei läheskään kaikki hiljaisen luksuksen tuotteet ole meillä tuhansia euroja. ”Tää saattaa kuulostaa kliseeltä, mutta tähän satsattiin enemmän kuin koskaan syksyn ostoja tehdessä!” Veijonen alkaa muistuttaa päivä päivältä enemmän Kaartista.
Kuitenkin niillä vaatteilla, jotka maksavat meilläkin yli tuhat euroa, löytyy kysyntää, sillä kanta-asiakkaamme osaavat olla enemmän kuin vaativia. ”Yllättävää kyllä heidänkin pyyntöjään pyritään aivan oikeasti kuuntelemaan!” Kuusela vakuuttelee kieltäydyttyään juuri avaamasta samppanjaa tiistai-iltapäivän kunniaksi. Puolen vuoden sisään ovesta onkin mennyt joitain Attolinin ja Kitonin pukuja, kaksi vikunja-irtotakkia, käsintehtyjä raakasilkki-illallistakkeja ja huippuvaattureiden käsityönäytteitä Napolista ja Savile Row’lta, joiden hinta on ollut tuhannen euron luokkaa.
Vaikkei sitä ääneen saa vielä sanoa, voimme ainakin sanoa, että luksustavaroiden puolesta uusi sesonki on täällä! ”Kuten meillä joka viikko, joka päivä muutenkin…” Panu huokaa inventaariojonon takaa ujosti, mutta riittävän kovaa innostaen Veijosen ostamaan lisää. ”Brioni, Zegna, Corneliani, Canali, Turnbull & Asser, Isaia, Paul Stuart…” Panu jatkaa inventaariotaan; teitä varten!
Tonnin päiviä juhlien,
Kaartinen & Kuusela