Kun kuulimme Kaartinen & Kuuselassa viidennen kerran yhden viikon aikana lauseen; ”Ennen kaikki oli parempaa laatua!”. Oli Kaartisen mitta täysi ja alkoi myyttien murtaminen! ”Itsekin olen sortunut vanhan ihannointiin, mutta mitä enemmän käsieni kautta on mennyt läpi vaatteita, sen selvemmäksi on käynyt, että yllä oleva ei läheskään aina pidä paikkaansa!” Kaartinen puuskuttaa pää punaisena.
Olikin aika avata 80-luvun Attolini ja 2010-luvun Attolini. ”EI! Avataan Yves Saint Laurentin takkeja!!!” Kaupallinen johtaja Panu lätkäisee pöydälle yhden kyseisen Trevirasta tehdyn takin. Jo se, että 70-luvun yksi absoluuttisesti isoimmista muotitaloista on päättänyt käyttää, niin sanottua ”saatanankangasta” päälikankaana voidaan myyttiä pitää murrettuna. ”Ainakin jos tota vanhaa polyestertakkia vertaa tähän eräässä Italian tehtaassa ommeltuun YSL takkiin!” Toteaa Veijonen samalla korjaten silmälasiensa asentoa paremmaksi.
Useinhan tiettyjä tehtaita voidaankin pitää melko hyvänä laadun takeena! ”Lähes kaikki vanhat muotitalojen takit ovatkin liimakankailla tuettuja ja parhaimmillaankin vain half canvas menetelmillä tuettuja!” Noin satoja vaatteita availlut Kaartinen toteaa. Ranskalaisten muotitalojen lopettaessa omat tehtaansa Ranskassa noin 90-00-luvuilla siirtyikin valmistus usein Saksan kautta Italiaan, pelätyn (välillä turhaankin) Aasian sijasta. ”Caruso ja pienemmät napolilaiset tehtaat, Zegnan Sveitsin tehdas sekä Belvest ovatkin tuottaneet huomattavasti parempia rakenteita ja laatua, kuin 70-80-lukujen ranskalaiset vastineet.” Veijonen kertoo nykyaikaisen laadun paremmuudesta.
2000-luvulla jopa muotitalojen puvuista on saattanut löytyä laadukkaita "full canvas" rakenteita. "Yksi iso syy on ollut laatua vaatineet muotisuunnittelijat!" Kaartinen pätee mainiten samalla nimeltä yhden parhaista; Tom Fordin.
Jos rakenteet puvuissa ovatkin isossa roolissa niin ovat myös materiaalit! ”Kaartisen sanoin; materiaalit, materiaalit, materiaalit!” Puustille on jäänyt päähän osa jankutuksista. Kehitys kehittyy ja niin on käynyt myös materiaaleille. Tästä voidaan kertoa vaikka näin; joka viides vuosi maailman hienoin kuitu on aina ollut hienompi. ”Vielä seiskyt luvuillahan hienoin materiaali pyöri noin 17micronissa, kun nykyään maailman ennätys taitaa olla 10 micronin hujakoilla!” Firman toisiksi pahoin pätijä Veijonen kertoo.
”Olisiko teillä hetki aikaa puhua vuorikankaista!” Kaartinen nykii nuoria hihoista, yrittäen kertoa niiden hengittävyys ominaisuuksista. Vanhojen pukujen polyestervuorikankaat ovat nykyaikaisissa muotivaatteisakin vaihtuneet hyviin hengittäviin viskoosivuoriin. Puhumattakaan klassisempien merkkien vaatteista; joiden tehdaiden valikoimista löytyy usein viskoosi, silkki, sekä silkki/viskoosi-vuorikankaita.
Poikkeuksia löytyy totta kai; ja esimerkiksi denim-/vahakangas puolella ne taitavat olla enemmänkin sääntö. ”Mutta sikäli mikäli väite oli, että vanha on aina parempaa; VÄITÄMME ETTÄ MYYTTI ON MURRETTU!” Panu huutaa pää kolmantena jalkana.
Tervetuloa keskustelemaan nykyajasta ja menneestä ja vänkäämään pätijöiden kanssa!
Ystävällisin terveisin,
Kaartinen & Kuusela
Useinhan tiettyjä tehtaita voidaankin pitää melko hyvänä laadun takeena! ”Lähes kaikki vanhat muotitalojen takit ovatkin liimakankailla tuettuja ja parhaimmillaankin vain half canvas menetelmillä tuettuja!” Noin satoja vaatteita availlut Kaartinen toteaa. Ranskalaisten muotitalojen lopettaessa omat tehtaansa Ranskassa noin 90-00-luvuilla siirtyikin valmistus usein Saksan kautta Italiaan, pelätyn (välillä turhaankin) Aasian sijasta. ”Caruso ja pienemmät napolilaiset tehtaat, Zegnan Sveitsin tehdas sekä Belvest ovatkin tuottaneet huomattavasti parempia rakenteita ja laatua, kuin 70-80-lukujen ranskalaiset vastineet.” Veijonen kertoo nykyaikaisen laadun paremmuudesta.
2000-luvulla jopa muotitalojen puvuista on saattanut löytyä laadukkaita "full canvas" rakenteita. "Yksi iso syy on ollut laatua vaatineet muotisuunnittelijat!" Kaartinen pätee mainiten samalla nimeltä yhden parhaista; Tom Fordin.
Jos rakenteet puvuissa ovatkin isossa roolissa niin ovat myös materiaalit! ”Kaartisen sanoin; materiaalit, materiaalit, materiaalit!” Puustille on jäänyt päähän osa jankutuksista. Kehitys kehittyy ja niin on käynyt myös materiaaleille. Tästä voidaan kertoa vaikka näin; joka viides vuosi maailman hienoin kuitu on aina ollut hienompi. ”Vielä seiskyt luvuillahan hienoin materiaali pyöri noin 17micronissa, kun nykyään maailman ennätys taitaa olla 10 micronin hujakoilla!” Firman toisiksi pahoin pätijä Veijonen kertoo.
”Olisiko teillä hetki aikaa puhua vuorikankaista!” Kaartinen nykii nuoria hihoista, yrittäen kertoa niiden hengittävyys ominaisuuksista. Vanhojen pukujen polyestervuorikankaat ovat nykyaikaisissa muotivaatteisakin vaihtuneet hyviin hengittäviin viskoosivuoriin. Puhumattakaan klassisempien merkkien vaatteista; joiden tehdaiden valikoimista löytyy usein viskoosi, silkki, sekä silkki/viskoosi-vuorikankaita.
Poikkeuksia löytyy totta kai; ja esimerkiksi denim-/vahakangas puolella ne taitavat olla enemmänkin sääntö. ”Mutta sikäli mikäli väite oli, että vanha on aina parempaa; VÄITÄMME ETTÄ MYYTTI ON MURRETTU!” Panu huutaa pää kolmantena jalkana.
Tervetuloa keskustelemaan nykyajasta ja menneestä ja vänkäämään pätijöiden kanssa!
Ystävällisin terveisin,
Kaartinen & Kuusela