Toimitusjohtaja ei liene luovuttamassa johtajuuttaan, mutta nimen hän on lainaamassa uudelle työntekijälleen! ”Tai siis mun nimi on Olli” Koivusen Olli kertoo tyynesti. Muita yhtäläisyyksiä Ollien välillä on monia. ”Ollaan molemmat pelattu jalkapalloa ja työskennelty Espalla vaateliikkeessä!” Johtaja Kaartinen toteaa.
Pojissa on kuitenkin vissi ero; Johtaja työskenteli Feressä ja Olli Suitsupplyssa, johtaja pelasi oikeaa jalkapalloa, kun taas Olli pelasi sitä toista vaihtoehtoa. ”Voitaisko sanoa että olen siis miljoona kertaa parempi?!?” Kaartinen puolustaa titteliään parhaana Ollina. No kuten meidän arvoilta voidaan odottaa, emme laita ihmisiä paremmuusjärjestykseen, varsinkin ku se toinenkin Olli on erittäin kovissa liemissä keitetty.
”Aasinsilta on varsin hyvä; sillä uskon, et Kaartinen ei oo ollu kokkina läheskään yhtä hyvissä ravintoloissa kuin minä!” Uusi Olli toteaa. Kilpailu Ollien välillä on kuitenkin turhaa, sillä uusi heistä ei ole vaatturi! ”Mähän sanoin, osaako se ees mitään?!?” Kaartinen pitää työfiiliksestä huolta. ”Ei helevetti…” Kuusela erehtyy lukemaan tekstiä.
Koulutus on kuitenkin uudellakin Ollilla yhtä sekava kuin vanhalla. ”Oon jalkinesuunnittelija ja kokki, eli täydellinen yhtälö vintageliikkeeseen!” Uusi Olli hihkuu intoa uuden edessä. Ja mikä tärkeintä on uudella Ollilla sydäntä, hän on avoin ja häntä ei tarvitse pelätä. ”Huh, kelasinkin et mikä moottoripyöräkerho täst o tullu!” Puusti sanoo isojen kaljujen körmyjen keskeltä.
Meidän ja teidän onneksemme Ollit erottaa liikkeessämme melko helposti. ”Jos Kaartinen on sen normi ryhdissä ni noin 20senttiä erottaa ne…” Poika herää kuittailemaan johtajalle. Myös palveluasenne on melkolailla eriävä; uuden Ollin eduksi. ”Lupaan etten sano kellekkään; vedä ittes vessanpöntöstä…” Uusi Olli toteaa kaikkien helpotukseksi.
Toimitusjohtajan stadilainen mulkkuus erottaakin Ollit varsin isosti toisistaan. ”Tieräksää Mansen skloddi et tääl ei koval ärräl puhuta!” Kaartinen lähtee pois tietäen, että on edelleen yrityksen paras Olli.
”Mitä helvettiä…” toteaa työntekijöiden kuoro.
Tuus tutustuu uuteen työntekijään ja kyselemään hankalia!
Ystävällisin terveisin,
Kaartinen & Kuusela
”Aasinsilta on varsin hyvä; sillä uskon, et Kaartinen ei oo ollu kokkina läheskään yhtä hyvissä ravintoloissa kuin minä!” Uusi Olli toteaa. Kilpailu Ollien välillä on kuitenkin turhaa, sillä uusi heistä ei ole vaatturi! ”Mähän sanoin, osaako se ees mitään?!?” Kaartinen pitää työfiiliksestä huolta. ”Ei helevetti…” Kuusela erehtyy lukemaan tekstiä.
Koulutus on kuitenkin uudellakin Ollilla yhtä sekava kuin vanhalla. ”Oon jalkinesuunnittelija ja kokki, eli täydellinen yhtälö vintageliikkeeseen!” Uusi Olli hihkuu intoa uuden edessä. Ja mikä tärkeintä on uudella Ollilla sydäntä, hän on avoin ja häntä ei tarvitse pelätä. ”Huh, kelasinkin et mikä moottoripyöräkerho täst o tullu!” Puusti sanoo isojen kaljujen körmyjen keskeltä.
Meidän ja teidän onneksemme Ollit erottaa liikkeessämme melko helposti. ”Jos Kaartinen on sen normi ryhdissä ni noin 20senttiä erottaa ne…” Poika herää kuittailemaan johtajalle. Myös palveluasenne on melkolailla eriävä; uuden Ollin eduksi. ”Lupaan etten sano kellekkään; vedä ittes vessanpöntöstä…” Uusi Olli toteaa kaikkien helpotukseksi.
Toimitusjohtajan stadilainen mulkkuus erottaakin Ollit varsin isosti toisistaan. ”Tieräksää Mansen skloddi et tääl ei koval ärräl puhuta!” Kaartinen lähtee pois tietäen, että on edelleen yrityksen paras Olli.
”Mitä helvettiä…” toteaa työntekijöiden kuoro.
Tuus tutustuu uuteen työntekijään ja kyselemään hankalia!
Ystävällisin terveisin,
Kaartinen & Kuusela