Noin kuukausi sitten, kun mietittiin, että mikä on seuraava projektimme aloimme ajattelemaan joulua. Sekä Kaartiselle että Kuuselalle joulu tarkoittaa perheen kanssa rauhoittumista, nyt vielä enemmän kuin koskaan.
Kumpikaan meistä ei blaadaa, röökaa, tupakoi, mutta.. silloin tällöin, jos palaa sikari olisi nasta tehdä tyylillä. Aloimme etsimään tupakkatakiksi tyyliltään sopivaa kangasta, mikä osoittautui aluksi hankalaksi löydettäväksi.
Meitä sattui lykästämään oikein toden teolla sillä kahden viikon etsinnän jälkeen eräs viehättävä Töölöläinen sattui tuomaan kankaan ovesta sisään. Olimme pöllämystyneitä, kun meille kerrottiin, että tämä jouluinen ruutukangas oli ostettu viime vuosituhannen puolelta Sveitsistä ja että juuri nyt se etsii sopivaa kotia. Tarjosimme kankaalle kodin ilomielin!
Tämän jälkeen alkoi mietintä takin lopullisesta muodosta. Tutkimustyötä tehtiin yhdessä sikariharrastajien kanssa, hankimme humidorin, sikarileikkurin, tuhkakuppeja, ihan vain muodon vuoksi. Poltimme muutamia sikareita muun muassa samettitakeissa ja pohdimme sitäkin yhtenä materiaalina.
Mietimme miten takki pitää saada suljettua ja kuinka paljon sen pitää kyetä imemään savua. Tärkeää kuitenkin oli takin käytännöllisyys ja mukavuus. Sen pitää toimia sekä terassilla elokuun pimenevässä illassa, että sisällä sikarikerholla. Tämä kangas oli sopivan paksu ominaisuuksiltaan ja villa toimii tarkoitukseen lämpöominaisuuksiltaan tarkoitukseen vuorittomana vallan mainiosti. Halusimme takista myös sellaisen, että siinä ei ole pakko polttaa vaan se on tyylikäs koti-asu muutenkin.
Päädyimme 70/80-luvun kaavoihin, kuvassa olevasta lyhyemmästä versiosta päädyimme tekemään takkimme ensimmäisen version. Muutoksia kuitenkin kyseiseen kaavaan oli tehtävä. Toivomme saavamme kahden viikon sisään takin ensimmäisen mallin valmiiksi.
Meitä sattui lykästämään oikein toden teolla sillä kahden viikon etsinnän jälkeen eräs viehättävä Töölöläinen sattui tuomaan kankaan ovesta sisään. Olimme pöllämystyneitä, kun meille kerrottiin, että tämä jouluinen ruutukangas oli ostettu viime vuosituhannen puolelta Sveitsistä ja että juuri nyt se etsii sopivaa kotia. Tarjosimme kankaalle kodin ilomielin!
Tämän jälkeen alkoi mietintä takin lopullisesta muodosta. Tutkimustyötä tehtiin yhdessä sikariharrastajien kanssa, hankimme humidorin, sikarileikkurin, tuhkakuppeja, ihan vain muodon vuoksi. Poltimme muutamia sikareita muun muassa samettitakeissa ja pohdimme sitäkin yhtenä materiaalina.
Mietimme miten takki pitää saada suljettua ja kuinka paljon sen pitää kyetä imemään savua. Tärkeää kuitenkin oli takin käytännöllisyys ja mukavuus. Sen pitää toimia sekä terassilla elokuun pimenevässä illassa, että sisällä sikarikerholla. Tämä kangas oli sopivan paksu ominaisuuksiltaan ja villa toimii tarkoitukseen lämpöominaisuuksiltaan tarkoitukseen vuorittomana vallan mainiosti. Halusimme takista myös sellaisen, että siinä ei ole pakko polttaa vaan se on tyylikäs koti-asu muutenkin.
Päädyimme 70/80-luvun kaavoihin, kuvassa olevasta lyhyemmästä versiosta päädyimme tekemään takkimme ensimmäisen version. Muutoksia kuitenkin kyseiseen kaavaan oli tehtävä. Toivomme saavamme kahden viikon sisään takin ensimmäisen mallin valmiiksi.
Mikäli sinä haluat olla teidän perhejoulun tyylikkäin tapaus ilmoita meille mahdollisimman nopeasti! Tämän tulevan takin lisäksi me tarjoamme mahdollisuuden teettää tupakkatakin omassa tai sinulle rakkaan ihmisen koossa.