Palttiarallaa kahen viikon päästä on se hetki kun Kaartinen & Kuuselassa vietetään synttäreitä! ”Tällä kertaa meil o isompi syy juhlia kun yleensä!” Kaartinen viittaa siihen, että viimeistään nyt ikkunaan tulisi lisätä merkintä; & POIKA. Veijosesta kruunattiin nimittäin tällä tilikaudella työntekijän sijasta työntekijäosakas. ”Kiitos siitä” Veijonen huikkaa juostessaan työtehtäviään. ”Kaartinen o joka kuukaus palkinnut ittensä kuukauden työntekijäks, niin ihmeteltiin tän palkitsemisohjelman oikea-aikaisuutta!” Puusti tavoitetaan hönkimään lomaltaan. Totuus on se, että poika oli ansainnut osakkuuden, mutta teipparilta oli kuulemma kultainen teippi loppu joten nimiosakkuutta ei herunut. ”Katellaan.” Kuusela tokaisee ”&Sonn” teippauksen ikkunalisäyksestä.Eikä Poika nimiosakkuutta olekaan vaatinut, sillä hän on alusta lähtien kokenut olevansa enemmän kuin osa Kaartinen & Kuusela perhettä. ”Jumalauta mitä jargonia…” Panu paheksuu. Ollaankin tyytyväisiä kaikesta tästä ja siitä, että saadaan...
Me ei voida yrityksessämme kieltää sitä, että vanhennutaan kovaa vauhtia, niin yrityksenä kuin ihmisinäkin. ”Se ikävä juttu vanhemisessakin on, et tulee mietittyä, et ei Espoossa olis nii paha asua…” Kaartinen kertoo vakavana. . ”Jos Kaartinen pystyis liikkuu, ni veikkaisin, et golf tai padel kulkis mukana…” Puusti kuittailee toimarille. Yrityksemme ei kuitenkaan koskaan voisi muuttaa tuohon keski-ikä-kylään, mutta kyllä yrityksessämmekin näkyy vanhusten keski-ikäistyminen. Viime kuukausien sisäänoston yhteydessä onkin ahaa-elämys keski-ikäisyyden lähestymisestä ollut melko vahva. ”Sen minkä nuoret tuntee old money-tyylinä, on meille vanhemmille ollut espoolaisuutta” Kaartinen purkaa tuntojaan. Sisäänostaja Kaartinen alkoikin kriisin lähestyessä ostaa kaapelineuleiden lisäksi myös muotia. ”Kattelinkin näist Cavalleista et nyt ei oo kaikki hyvin…” Veijonen kertoo järkytyksestään palattuaan lomilta.Firman pääosaaminen puvut suojelee kuitenkin firman näivettymistä täysin espoolaisten palvelijoiksi. ”En ollu...
Nyt on taas se aika vuodesta, ku kesäkamoja aletaan katsomaan kaiholla, rapuja keitetään elävältä ja kouluun ja töihin paluu on nurkan takana. ”Kaartinen, nyt lopetat ahistumisen ja lähet lomalle!” Veijonen huutaa melankoliaan taipuvalle yritysjohtajalle. Mutta niin se vain on, että syksyn takia osa firmasta lähetetään inventoimaan, flanelleja, kashmireja ja tweedejä. ”Ei jumalauta, ei helvetti…” Kuusela riittävän vanhana herää ahdistumaan. Firmamme jakaantuu selkeästi kahteen porukkaan; optimistiseen VOKJ* -ryhmittymään(*Vielä on kesää jäljellä) ja hiukan negatiivisempaan Kaartinenahdistuukaikesta-porukkaan. ”Siis me muut nautitaan vielä syyskuun ekatkin viikonloput kesästä!” Veijonen kertoo leveällä hymyllä. Teidän onneksenne firmassa on molempia. ”Käytännössähän tää tarkottaa sitä, et firmassa on ollu optimitavaraa syyskuun ja elokuun kylmiin iltoihin jo kuukauden!” Kaartinen yrittää hakea positiivista asennetta.Noin ajatuksellisesti elokuun paras vaatetus onkin aina ollut...
Kaartinen & Kuuselassa yritetään virkistyä aina kun laki sallii! ”Nyt taitaa toimitusjohtaja liioitella…”Veijonen valittelee kerran kahdessa kuukaudessa tahtia. Kuten kaikissa hyvissä tapahtumissa suunnittelu on kaiken; a ja o! ”Vintagekauppiailla suunnitelmallisuus ei ehkä ole verissä!” Puusti selittelee jo valmiiksi lopputekstiä... jossa kerromme yhdestä täydellisestä virkistyspäivästä! Vannotaankin, että kun yleensä järjestämme virkistyspäivät on tapanamme muistaa kutsua firman jokainen työntekijä mukaan! ”Tälläkin kertaa muistettiin 5/6 firmasta kutsua mukaan!” Kaartinen pahoittelee kellarivahvistus Vaatturi-Riikalle myöhässä saapunutta kutsua. ”Ehkä sitä ei huomannut sen työmäärän takaa…” Panu puolustelee suurta johtajaa. Kun päivämäärä oli saatu sovittua, olikin aika sopia tekeminen! ”Diilistä opin, et hyvä johtaja kuuntelee työntekijöiden toiveita!” Kaartinen ylpeilee. Pojan annettiinkin diktaattorin omaisesti valita tekeminen mikä ei ollut kenenkään muun suosiossa. ”Sitte poika tuli kipeeksi eikä tullut...
Toimitusjohtaja Kaartisen tän vuoden tavoitteissa oli, että sen pitää tehä enemmän hyvää ja ruikuttaa vähemmän. ”Nyt se delegoi meijät toteuttaa ensimmäisen, et se sais ton jälkimmäisen anteeks…” Puusti puhkuu pää punasena. ”Pelkkää lovee!” Kaartinen huutaa lähtiessään ovesta pakoon. Kaartisen delegoinnin ohjeet olivat selkeät; auttakaa jotain ihmistä sen tyylin kanssa! ”Mä ja Me haluttaiskin ettiä nyt ihminen, joka on hukassa sen tyylin kanssa!” Veijonen kertoo. Etsimme ihmistä, joka ei tunne oloaan omaksi tyylissään, etsimme ihmistä joka kaipaa muutosta tai kokee tarvitsevansa apua. ”Must tuntuu, et me kaikki ollaan koettu omat nahkamme jossain vaihees vääräks tavalla tai toisella.” Panu puhuu syvällä rintaäänellä koko yrityksen puolesta. Aina ei ole helppoa olla ja sillon usein turvallisuus on tärkeintä. ”Kaartinen kerto, että sillä on Koti...
