”Mutta ei nyt ole kevät? Ei nyt ole syksykään, nyt on suruaika”, toteaa yrityksemme nykyinen toimitusjohtaja Veijonen. Hän on syksyllä palannut yhä uudestaan kotiinsa, avannut YouTuben ja pistänyt pyörimään Martin Scorsesen ohjaaman lyhytdokumentin Made in Milan, jossa muotisuunnittelija, ikoni, filosofi Giorgio Armani valmistautuu vuoden 1990 muotinäytökseensä. ”Hän oli paljon enemmän kuin ymmärrämme, ja tuostakin dokumentista huokuu se, kuinka Italiassa kaikki on ylipäätään elämää suurempaa!” Veijonen huokaa yksiössään Töölössä.Jostain kaikki on kuitenkin aloitettava, aivan kuten Giorgio aloitti stylistinä vaihdellen Marimekon luomuksia Rinascenten ikkunasta toiseen. Poika, tuo luojan lähettämä Suomen Mäntsälästä, muutti Helsinkiin vaihtamaan kerran viikossa Kaartinen & Kuuselan ikkunat. Yhteneväisyydet eivät tähän lopu, sillä meidän onneksemme tuo oli vain alkua. ”Olen vahvasti inspiroitunut Armanin kyvystä yhdistää maskuliinisuutta ja feminiinisyyttä, hänen taidostaan...
”Je T’aime, joyeux Noël!” Linda kertaa yläasteen ranskan kurssia. Kello on kymmenen aamulla, kun ystävällinen ravintolatyöntekijä kysyy maistuuko skumppa. ”Ollaan rue Esplanadilla Rue Madamessa, tottakai me otetaan!” Laura toteaa. Jos viime viikolla firman pehmein työntekijä joutui poikain kanssa karaokeen, päättivät firman Arkisto vastaavat laittaa hyvän kiertämään. ”Ajateltiin, että sinkkuelämästäkin tuttu brunssi tekee terää firman nuorimmalle!” Linda toteaa taluttaen samalla Nietosta takaisin töihin… Pikkujoulubrunssi on ideana Kaartinen & Kuuselan mieleen. ”Voit pukeutua just nii juhlavasti, kuin illallakin, mut tässä vaihtoehdossa ehit myös ruokakauppaan illalla!” Linda kertoo lähes keski-ikäisenä. Mutta koska Lauralla ja Nietoksella ja nykyisellä toimitusjohtajalla riittää energia vielä illallakin, ostimme lisää myös juhlavaatetta, jossa voit syödä hienosti ja bailata rajusti! ”SAMETTI, isot vanhat möröt opetti mulle, että pitää pyyhkästä tahrat heti pois, niin...
Noin viisi vuotta sitten päätettiin kuvata uutiskirjeitä; aiheet olivat laidasta laitaan, mutta usein viitteitä oli halusta käyttää firman korttia rekvisiitan ostoon. ”Tässä kirjeessä todistetaan olevamme vintage-kauppa ja muistellaan vanhoja!” Kuusela hihkuu Kaartisenkin puolesta. Yleensä Liivit Boys -Kuusela tekeekin tällä kertaa päinvastoin ja pukee liivin päälle. ”Logolle tätä tehdään!” Kuusela taputtaa sydämen yllä olevaa Kallen ja Koffin yhdistelmälogoa, sangen klassisen puujalan jälkeen. Punainen neule alle ja Kuusela on valmis vinguttamaan firman korttia lähimmässä auki olevassa kapakassa. Perinteinen pikkujoulutunnelma saavutetaankin yleensä lisäämällä kaljaa koneeseen. ”Ei herranjestas miten paljon ennen vanhaan oli näitä juttuja; ihan hyvä, että tuplapukit on päästetty eläkkeelle…!” Kuusela myöntää eteenpäin menon tehneen terää.Firman alkuperäistä nuorinta, Veijosta, ei tarvinnut tuolloin (eikä nytkään) kahta kertaa yllyttää pukeutumaan smokkiin. ”Kerran heittäydyin liiaksi,...
Perustaessamme kauppaamme emme valinneet Arkadiankatua aikanaan sattumalta; tutkimme Helsinkiä, löysimme historiaa, perinteitä ja Mestareita. ”Arkadiankadulla varsinkin on pitkä historia vaattureiden osalta: tässäkin talossa asui ja piti vastaanottoa yksi Suomen historian legendaarisimmista käsityöläisistä”, Kuusela osoittaa vihreän talon kolmatta kerrosta. Mutta koska vaattureiden vaatturi Jouni Korhonen on jo edesmennyt, päätimme kysyä muilta Arkadiankadun legendoilta pitkän listan kysymyksiä Homobonuksen päivän kunniaksi. Tuon saman rakennuksen kivijalkaan kauppansa perustivat Tuomo Pynttäri ja Olli Holstikko. ”Olemme Vaatturiliike Sauman puolivallattomat perustajat ja omistajat!” Tuomo päästetään kuvailemaan herroja. Sijainti ei ollut sattumaa, sillä näiden kahden vaatturikonkarin oppi-isä oli kukapas muukaan kuin Jouni Korhonen. ”Vanhempien kollegoiden mielestä oli sulaa hulluutta tulla katutasoon, sillä asiakkaat saattaisivat häiritä työntekoa!” Tuomo kertoo aikojen muuttumisesta. Melkein vastapäätä aloitti aikanaan myös nykyinen Mestarikiltaneuvoston ylioltermanni...
Veijonen repii pelihousunsa kävellessään 5 metriä lähemmäksi fredan ja arkadiankadun kulmaan Arkiston oven taakse. ”On ilmeisesti aika paljastaa viikon ongelma…” Linda avaa oven, hiuksistaan jo valmiiksi luopuneelle johtajalle. Ongelma on selkä; naisten vaatteet tehdään huonommin, kuin ennen ja jostain syystä myös huonommin kuin miesten vaatteet… ”Perhanan miehet!!!” Veijonen kiroaa jälleen kerran.Syyn löydämme katsahtamalla esimerkiksi kellarimme kätköihin, josta löytyy käsintehtyjä naistentakkeja kamelinkarvasta. ”Vanhassa vara parempi pitää paikkansa, kunhan osaa ottaa näytteet tarpeeksi kaukaa!” Lindiana Jones toteaa, ryöstettyään jälleen yhden varaston. Helsinki oli vielä 1900-luvun alussa täynnä ateljeita, joissa naiset kävivät tilaamassa itselleen sopivia vaatteita. ”Pikkuhiljaa muotiin tuli sitten MUOTI!” Linda pahoittaa mielensä jo valmiiksi. Jean Patou, Jeanne Lanvin ja Coco Chanel olivat Pariisin edelläkävijöitä, jotka toivat ylimystölle muodin haluttavaksi ajanvietteeksi. ”1800-vain...
