Aika rientää ja Kaartinen & Kuusela jättää taaperoiän taakseen ja siirtyy leikki-ikäisten puolelle! ”Nyt vauvakuume seis, täytetään siis 3 vuotta!!!” Puusti huutaa takahuoneesta. Kuten ihmisilläkin, yrityksemme alkuvaiheisiin on riittänyt tapahtumia kerrakseen. Koronasulku, putkiremonttievakko, uusien ihmisten palkkaaminen, Ukrainan sota sekä muutamat muut tapahtumat ovatkin tehneet yrittämisestä Suomessa hiukan tavallista erilaisempaa. ”No joo, meil on ollut helppoa moniin muihin nähden” Kaartinen silmin nähden vakavoituu.Siinä missä Suomen valtio auttoi ekstrastarttirahalla ensimmäisenä vuonna poikien yrittämistä, tuli toisen vuoden apuna Stadin Ammattiopistolta: itse Poika. ”Olin sillon just sitä mitä lääkäri määräs!” Veijonen toteaa hiukan ylimielisenä.Nyt lääkäri on määrännyt tälle alkavalle neljännelle vuodelle firmalle vakavoitumista. ”Vaikka osaamista on, ei osaamista löydy osaamisen esille tuomiseen!” Poika kertoo haasteista, jotka olisivat tarkoitus taklata. Niin sanottuun tuotantoon onkin tarkoitus...
Se on vintage työsyksy edessä, etätyöhumputtelu, kesä, lorvailu on takana ja saadaan taas raataa! "Kirjoittaa Kaartinen oman kotinsa lämmöstä…” Veijonen puhaltelee. Ollaan KOKO firmana sitä mieltä, että kesän jälkeen alkaa vuoden paras aika, ihmiset parveilee kaduilla ja puheensorina yltyy desibeleiltään kovemmaksi, kuin ollaan totuttu heinäkuun hiljaisuudessa. ”Ja lounasravintolan kutsu kuuluu kovempana!” Kaartinen hihkuu Pompierin jonosta…. Vastaten teidän pohdintoihin, voitteks tehä musta noin coolin, onkohan niillä tarpeeks pitkiä pukuja, löytyyköhän mulle syksyks työpuku; Kaartinen käyttikin koko lomansa laittaakseen pukuvalikoiman kondikseen. ”On tullu inventoitua!” Puusti huokaisee kesän viimeisiä hikipisaroita. Jotta hikipisarat eivät menisi hukkaan, ollaan inventoitu samalla energialla satoja irtotakkeja vähän rennommille kavereille. ”Ja niille ei niin rennoille löytyy viel muutama tuplarivinen klubitakki!” Panu kaupallistaa kirjoitusta. Saatattekin kysyä itseltänne löytyykö näiltä ihmisen...
Palttiarallaa kahen viikon päästä on se hetki kun Kaartinen & Kuuselassa vietetään synttäreitä! ”Tällä kertaa meil o isompi syy juhlia kun yleensä!” Kaartinen viittaa siihen, että viimeistään nyt ikkunaan tulisi lisätä merkintä; & POIKA. Veijosesta kruunattiin nimittäin tällä tilikaudella työntekijän sijasta työntekijäosakas. ”Kiitos siitä” Veijonen huikkaa juostessaan työtehtäviään. ”Kaartinen o joka kuukaus palkinnut ittensä kuukauden työntekijäks, niin ihmeteltiin tän palkitsemisohjelman oikea-aikaisuutta!” Puusti tavoitetaan hönkimään lomaltaan. Totuus on se, että poika oli ansainnut osakkuuden, mutta teipparilta oli kuulemma kultainen teippi loppu joten nimiosakkuutta ei herunut. ”Katellaan.” Kuusela tokaisee ”&Sonn” teippauksen ikkunalisäyksestä.Eikä Poika nimiosakkuutta olekaan vaatinut, sillä hän on alusta lähtien kokenut olevansa enemmän kuin osa Kaartinen & Kuusela perhettä. ”Jumalauta mitä jargonia…” Panu paheksuu. Ollaankin tyytyväisiä kaikesta tästä ja siitä, että saadaan...
Me ei voida yrityksessämme kieltää sitä, että vanhennutaan kovaa vauhtia, niin yrityksenä kuin ihmisinäkin. ”Se ikävä juttu vanhemisessakin on, et tulee mietittyä, et ei Espoossa olis nii paha asua…” Kaartinen kertoo vakavana. . ”Jos Kaartinen pystyis liikkuu, ni veikkaisin, et golf tai padel kulkis mukana…” Puusti kuittailee toimarille. Yrityksemme ei kuitenkaan koskaan voisi muuttaa tuohon keski-ikä-kylään, mutta kyllä yrityksessämmekin näkyy vanhusten keski-ikäistyminen. Viime kuukausien sisäänoston yhteydessä onkin ahaa-elämys keski-ikäisyyden lähestymisestä ollut melko vahva. ”Sen minkä nuoret tuntee old money-tyylinä, on meille vanhemmille ollut espoolaisuutta” Kaartinen purkaa tuntojaan. Sisäänostaja Kaartinen alkoikin kriisin lähestyessä ostaa kaapelineuleiden lisäksi myös muotia. ”Kattelinkin näist Cavalleista et nyt ei oo kaikki hyvin…” Veijonen kertoo järkytyksestään palattuaan lomilta.Firman pääosaaminen puvut suojelee kuitenkin firman näivettymistä täysin espoolaisten palvelijoiksi. ”En ollu...
Nyt on taas se aika vuodesta, ku kesäkamoja aletaan katsomaan kaiholla, rapuja keitetään elävältä ja kouluun ja töihin paluu on nurkan takana. ”Kaartinen, nyt lopetat ahistumisen ja lähet lomalle!” Veijonen huutaa melankoliaan taipuvalle yritysjohtajalle. Mutta niin se vain on, että syksyn takia osa firmasta lähetetään inventoimaan, flanelleja, kashmireja ja tweedejä. ”Ei jumalauta, ei helvetti…” Kuusela riittävän vanhana herää ahdistumaan. Firmamme jakaantuu selkeästi kahteen porukkaan; optimistiseen VOKJ* -ryhmittymään(*Vielä on kesää jäljellä) ja hiukan negatiivisempaan Kaartinenahdistuukaikesta-porukkaan. ”Siis me muut nautitaan vielä syyskuun ekatkin viikonloput kesästä!” Veijonen kertoo leveällä hymyllä. Teidän onneksenne firmassa on molempia. ”Käytännössähän tää tarkottaa sitä, et firmassa on ollu optimitavaraa syyskuun ja elokuun kylmiin iltoihin jo kuukauden!” Kaartinen yrittää hakea positiivista asennetta.Noin ajatuksellisesti elokuun paras vaatetus onkin aina ollut...
