Ollaan viimeisen tasan vuoden sisään myyty enemmän kashmiria kuin kolmeen aiempaan vuoteen yhteensä! ”Se kertoo meille hyvää, sillä tiedätte selkeästi, mitä ne oikeat pehmeät arvot ovat!” Kaartinen toteaa, Kuuselan heiluttaessa perinteisesti päätänsä puolelta toiselle. Toisaalta se voisi myös kertoa myös siitä, että uutena ostetun kashmirin hinta on noussut tavallisen tölikäntallaajan ulottumattomiin.Tämä ei ole kampanjakirje eikä taaskaan sisällä tarjouksia! ”Huh!” Veijonen huokaa helpotuksesta. Tämän kirjeen on tarkoitus kertoa mistä muodostuu kashmirtuotteiden hinta. ”Mahtavaa! Vihdoin voin ymmärtää mistä maksan!” Kaartinen hurraa kashmirpäiväpeittonsa alta.Johtajan lempivuohethan ovat kotoisin Aasian vuoristosta, ovathan he nimensäkin saaneet Kashmiralueesta. ”Eivätkä ne vieläkään sieltä oikein ole Eurooppaan kulkeutuneet…ja kirjoitetaan muuten Kašmirvuohi…” eläinrakastaja Kuusela vahvistaa, tutkittuaan eläinten tämän hetkistä sijaintia. Suurin osa kankaisiin ja lankoihin käytetystä vuohien villasta tuleekin Mongoliasta...
Taas on se hetki vuodesta, kun etsitään työntekijää. ”Moni on kysyny multa, et miks meillä on niin paljon työntekijöitä? Mulle vastaus on selvä; halutaan olla parhaita!” Kaartinen huutaa. Tällä kertaa tarvitsemme uuden työntekijän, sillä meidän opiskelijoiden alkaa olla kohta aika etsiä oman alan töitä. ”Huomaatteko yritetään olla ajoissa ja vastuullisia!” Kuusela ylpeilee toimitusjohtajan puolesta.Avoinna oleva työpaikka onkin väitetysti täydellinen opiskelijalle, kysytäänpä vaikka kandiksi valmistuvalta Kallelta? ”Tulin tänne koska pidän vaatteista ja kun lähden täältä, lähden loistavana myyjänä!” Suomen nöyrin espoolainen toteaa. Jos UTK on kirjaimellisesti oppinut töissä, saa hän myös sovitettua ne oikeat opiskelut töihin. ”Big up firman joustavuus!” Floridassa asunut Kalle toteaa.No se riittää tällä kertaa meistä, enemmän halutaankin kertoa: mitä me haluttais susta! ”No ensinnäkin et jaat tän...
Meidän ”pelkkää lovea” ei ole pelkästään yrityksemme motto, vaan se on meidän yrityksen elämäntapa. ”Okei joo. Viimeiks, kun Kaartinen kävi liikkeessä se seuras Veijosta ja matki sen puhetta…” Kuusela huokaisee. Toimitusjohtaja ei ehkä olekaan paras pehmeiden arvojen lähettiläs, mutta sitä hän vaatii firmaltamme. ”Älkää kukaan nyt helvetti tehkö niinku mä teen, vaan niinku mä sanon!” Kaartinen omii sanontoja huutamalla taukotilassa.Jottei lähdettäisi jälleen sivuraiteille otsikon aiheesta, palataan niihin olennaisiin; eli ystäviin. ”Meidän yrityksellä on paljon ystäviä ja tänä vuonna aiotaan tehdä niiden kanssa enemmän asioita ja nimenomaan yhdessä!” Kaartinen hihkuu. Ensimmäinen mahdollisuus tehdä asioita yhdessä onkin tämän uutiskirjeen pihviHaluaisitko sinä olla mukava ystävällesi? Rakastatko oikeasti ystäviäsi? Oletko itsesi paras ystävä? ”Ei hemmetti, siis täs piti lukee, että lue alla olevat ohjeet…”...
”Kaartinen perinteisesti ehdottaa tän uutiskirjeen otsikoks: suksi (tiedätte kyllä loput)” Kuusela huokaa. Koska tuota lausetta ei olla enää kolmeen vuoteen pidetty soveliaana, päädyimme jälleen kerran kertomaan Töölön ajanviettopaikoista, mutta talvinäkökulmasta. ”Helmikuu on nykyään juhannuksen jälkeen hiljaisin kuukausi Helsingissä, joten vinkkimme kelpanevat!” Kaartinen lausuu viikon fiksuimman virkkeensä. Oletko ilman tekemistä, kaipaat irtautumista arjesta, muttet halua edes virtuaalimaailmassa päästää irti maailman parhaasta kaupunginosasta? Sitten meillä on vastaus sinulle; liity Facebookissa Töölö-aiheisiin facebookryhmiin; entinen sadan viestin päivä tahti on hiukan hiljentynyt, mutta draamaa löytyy edelleen! ”Viime talvina on seurattu lintujen menoa ja tässä omin päin pystytettyä jäätaideteosta!” Veijonen esittelee Markku ”Sika” Puustisen paikkaa jossa oli upea jäätaideteos. Kuten usein; aiheita mielenkiintoisempia ovat ryhmien jäsenet, joten varo vaaraa äläkä astu legendojen varpaille! ”Ainakin ennen...
Kaartinen osoitti kiinnostusta syksyllä sukujuuriaan kohti. ”Sieltä sitten selvisi etten ehkä oo aatelinen, mut mun isoisomummi on ollut Akseli Gallen-Kallelan sisäkkönä!” Kaartinen kertoo. Yleensä suuren johtajan jutuista kannattaa puolittaa puolet liioitteluna; ”mutta se on ollut sen verran alamaissa, niin lähin tähän juttuun satasella mukaan!” Kuusela taputtaa johtajan olkia.Tästä jutusta syntyikin lopulta idea kevään ompeluprokkikseksi! ”Vierailin isoisomummini oletetulla työpaikalla Gallen-Kallela museossa Espoossa ja siellä törmäsin mahtavan näköiseen maalaus-asuun!” Kaartinen hihkuu ompeluprojektintilausintoa. Sen sijaan Kuusela joutui hiukan hakemaan omaa motivaatiota, sillä hän tiesi, että aamuyöllä kännykkään tulleesta viestistä on vielä pitkä matka valmiiseen tuotteeseen… ”Jooh sain kuvan; kysyin Kaartiselta onko parempaa se sanoi, että googlaa ite…” Neljän tunnin googlauksen johtajan puolesta tehnyt Kuusela toteaa.Mutta Kuuselan kuvalöydös oli kultaa; siinä Viiksekäs AGK poseeraa...
